Porkkanakempin havainnointi vaatii tarkkaa silmää

Porkkanakempin havainnointi vaatii tarkkaa silmää

17.07.2017

Räpin koetilalla työskentelevä tutkimusassistentti, Helsingin yliopistossa maataloustieteitä opiskellut Maria Pero tunnistaa porkkanakempin kelta-ansasta useimmiten omin silmin. Havaintonsa hän vahvistaa mikroskoopin avulla. Porkkanakemppi on porkkanalle ominainen tuholaishyönteinen.

Köyliössä sijaitsevalla porkkanapellolla on meneillään porkkanakemppikoe, jossa Pero käy kerran viikossa tarkistamassa porkkanakemppien kelta-ansat. Kelta-ansa on liimapintainen hyönteisansa, joka houkuttelee hyönteisiä keltaisella värillään. Hyönteiset jäävät kiinni liimapintaan.

Porkkanakemppikokeessa testataan perinteisten torjunta-aineiden lisäksi myös vaihtoehtoisia porkkanakempin torjuntatapoja muun muassa kaoliinisavea ja hyönteisverkkoja (silmäkoko 0,8 mm).

Tarkkailu turvaa sadon

Porkkanakemppi on tuholaishyönteinen, joka lentää porkkanakasvustoihin useimmiten kesäkuun puolivälissä. Noin 3 millimetriä pitkä, vihertävä tai oranssinruskea, hyönteinen sykeröittää porkkanan lehtiä ja lehtiruoteja persiljaa muistuttaviksi. Porkkanakempin puraisu voi vaikuttaa hiljattain kylvetyn porkkanan kasvuun ja kehitykseen. Porkkanakemppiä tarkkaillaan, jotta sadon laatu voidaan turvata ja tuholaisten vierailuja ennaltaehkäistä.

– Mitä paremmin porkkanat ehtivät kasvamaan, sen vähemmän porkkanakempistä on niille enää haittaa, kertoo Pero.

Pyydysten suojana käytetään verkkoa, jolla estetään lintujen tarttuminen pyydyksiin. Kemppiansat vaihdetaan ja tarkastetaan kaksi kertaa viikossa.

Kelta-ansat on viety paikoilleen toukokuussa porkkanan kylvön jälkeen ja porkkanakemppiä tarkkaillaan heinä-elokuun vaihteeseen asti. Mikäli kelta-ansasta löytyy tarkistuksen yhteydessä yksi elävä porkkanakemppi, on torjuntakynnys ylittynyt. Yleensä kemppiansoja on kaksi yhtä porkkanalohkoa kohden.

Porkkanakempit talvehtivat kuusipuissa ja jäävät usein samalle alueelle odottamaan seuraavaa kesää.
 
Arkisto