Juurekset viihtyvät maanpovessa vielä tovin

Juurekset viihtyvät maanpovessa vielä tovin

31.08.2018

 
Syyskesä on parasta juuresten kasvun aikaa. Öiden pidennyttyä ja maan kosteuden lisäännyttyä juuret kasvavat kohisten maan peitossa. Sopimustiloilla odotetaan sateita, sillä sateet parantaisivat nyt juuresten satoa.

Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilla kasvaa kotimaista porkkanaa, lanttua, punajuurta, palsternakkaa sekä juuriselleriä. Lisäksi Apetit viljelee koekäyttöön naurista sekä kelta- ja raitajuurta. Kotimainen sipuli matkaa Apetitin pakastetehtaalle Siilinjärveltä, Vehviläisen tilalta.

Juuresten sadonkorjuu ajoittuu syys-lokakuulle. Noston aloittamisessa ei saa viivytellä liian pitkään, sillä loppusyksy voi olla kostea. Sateisissa korjuuolosuhteissa riesana on pelloilta nouseva multa, joka kantautuu tehtaalle asti. Satoa jää helposti mutaiseen maahan, jolloin korjuutappiot kasvavat.

Myös pakkasenvaara kasvaa talvea kohti. Pakkasen turmeleva kasvin solukko on erittäin altis bakteereille ja homeille. Hallan sattuessa porkka- ja palsternakkasato ovat saman tien mennyttä. Sitä vastoin lanttu ei pienestä pakkasen puremasta välitä.

Kun juuresten nosto alkaa, perunan tuotanto pakastetehtaalla keskeytetään kiireisempien tieltä. Suurin hoppu pakkaseen on palsternakoilla, sillä ne tummuvat nopeasti. Porkkana ja lanttu voivat odottaa vuoroaan varastoissa katoksena alla tai aumaksi pellon reunalle kasattuna.

Kotoisten juurestemme potentiaalia ei ole hyödynnetty täysmääräisesti suomalaisten ruokavalioissa, sillä kulutamme juureksia suhteellisen vähän. Juureksia olisi järkeä syödä nykyistä enemmän, sillä ne ovat erinomaisen terveellistä, ekologista ja eettistä ruokaa. Juureksista saamme tärkeitä ravintoaineita, kuten vitamiineja, hiven- ja kivennäisaineita sekä kuitua. Avomaan viljely ei vaadi energiaa vievää lämmitystä, eikä energiaa kulu kaukomailta matkaamiseen. Kaikki Apetitin kotimaiset juurekset ovat jäljitettävissä viljelijälle asti.

Tutustu Apetitin kotimaisten juuresten viljelyyn:

Porkkana

Porkkana on Apetitin tärkein sopimusviljeltävä juures. 20 porkkanan sopimusviljelijää kasvattavat noin 250 hehtaarin peltoalalla porkkanaa pakastetehtaan tarpeisiin. Satotavoite on 12 tuhatta kiloa porkkanaa vuodessa. Myös porkkanan luomuviljelyä on alettu Apetitilla kehittää teollisen tuotannon tarpeisiin. Luomuviljelyssä ei käytetä lainkaan torjunta-aineita tai kemiallisia lannoitteita.

Porkkanat vaativat pitkän kasvuajan. Siksi porkkanat kylvetään keväällä heti, kun pelto kuivuu kylvökuntoon. Yleensä kylvötöihin päästään toukokuun ensimmäisellä viikolla. Porkkanaa viljellään perunapenkin kaltaisessa harjussa, johon siemenet kylvetään kahteen riviin. Sadon onnistumisen kannalta tasainen taimettuminen on tärkeää.

Tavallisen oranssin porkkanan lisäksi Apetitin sopimusviljelijöiden pelloilla kasvaa ohutta viipaleporkkanaa sekä keltaista porkkanaa, joka tuo esteettisyyttä ja houkuttelevaa väriä ruokapöytiin. Viipaleporkkana kylvetään tiheään, jotta viipaleista saadaan juuri sopivan kokoisia kuluttajan suuhun.

Porkkana on Suomen syödyin juures. Kulutamme noin kymmenen kiloa porkkanaa henkeä kohti vuodessa.


Palsternakka

Palsternakka on porkkanan tavoin kaksivuotinen sarjakukkaiskasvi, jonka viljelytekniikka on hyvin saman kaltainen kuin porkkanalla. Palsternakka muistuttaa myös maultaan porkkanaa, mutta on vaaleampi ja miedomman makuinen.


Puna-, kelta- ja raitajuuri

Punajuuren kulutus on kasvanut ilahduttavasti viime vuosina. Puna, kelta- ja raitajuuren viljelymäärä Apetitilla on noin tuhat kiloa vuodessa.
 
Punajuurta viljellään tasamaalla, ja kylvössä huomioidaan oikea kylvötiheys. Punajuurta tuholaiset eivät pahemmin kiusaa. Rikkaruohot torjutaan kemiallisesti. Punajuuri sisältää runsaasti folaattia, jota suomalaiset saavat ruokavaliossaan keskimäärin liian vähän.


 
Kelta- ja raitajuuri ovat läheistä sukua punajuurelle, ja niiden kasvatuksessa käytetään samoja viljelymenetelmiä kuin punajuuren viljelyssä. Koristeelista raitajuurta ja pirteän värikästä keltajuurta käytetään ruoan valmistuksessa punanjuuren tapaan. Ne tuovat aterioihin väriä ja vaihtelua.


Mukulaselleri

Hidaskasvuinen juuriselleri Apetitin sopimusviljeltävistä juureksista ainoa, joka vaatii esikasvatusta. Siksi sen aikaisin keväällä kylvetyt siemenet saavat varttua taimiksi kasvihuoneen suojassa. Sellerin taimia kasvatetaan sekä sopimustilalla että ostetaan istutusvalmiina. Taimet istutetaan avomaalle toukokesäkuun vaihteessa, ja nosto ajoittuu lokakuulla.

Koska selleri on hyvin allergisoiva, sen tuotanto vaatii erityishuomiota tehtaassa. Sellerin tuotantopäivänä pakastetehtaan molemmat pakastejuureslinjat ovat varattuina sellerille. Varmistukseksi allergeenien katoamisesta linjastot pestään huolella, ja linjastoilla ajetaan vuorokausi porkkanaa selleriä sisältäviin keittojuuressekoitukseen.

Tiesitkö, että juuri- ja lehtiselleri ovat sellerin täysin erilaiset muunnokset? Juuri- eli mukulaselleristä hyödynnetään juuri. Sitä käytetään tyypillisimmin liemijuureksena keitoissa ja padoissa. Lehti- eli varsiselleristä hyödynnetään sitä vastoin varret.


Nauris

Vaatimaton nauris on vanha viljelyskasvi, joka on tekemässä uutta tulemista suomalaisten ruokpöytiin. Naurista kasvatetaan nyt koekäyttöön Räpin koetilalla, ja sen soveltuvuutta pakastetehtaan tarpeisiin testataan tänä syksynä. Koesadon nostoon päästän syyskuun ensimmäisellä viikolla. Perinteisesti Suomessa on viljelty litteää kaskinaurista, mutta kokeilussa on nyt ulkomaisia valkomaltoisia naurislajikkeita.


Lanttu

Juureskauden päättää viimeisenä pellolta korjattava lanttu, sillä se ei ole jäätymiselle niin arka kuin moni muu juures. Apetitin 6 lantun sopimusviljelijää tuottavat 2,5 tuhatta kiloa lanttua vuodessa. Myös lantun luomuviljelyä on alettu kehittää teollisen tuotannon tarpeisiin.

Lanttupeltojen riesana on kaalikärpänen, jonka vuoksi lantut tavanomaisesti kasvavat hyönteisverkon alla. Tällöin tuholaishyönteisten torjunnassa säästytään myös kemiallisten torjunta-aineiden käytöltä. Kaalikärpäset munivat lantun tyvelle munia, joista kuoriutuu toukkia.

Lanttu on tyypillinen pohjoismainen juures, jota ei juuri tunneta Pohjois-Euroopan ulkopuolella. Suomalaiset kuluttavat lanttua noin kilon henkeä kohti vuodessa.
 


 
Arkisto